Paras ystäväsi - Pro Ana

Joka ikinen ihminen ympärilläsi etenkin lähimmät ihmiset elämässäsi valehtelevat sinulle! Älä usko heitä, jos he sanovat syömisen olevan normaalia tai että sinun täytyy syödä. Älä usko heitä vaan pidä pääsi ja ole syömättä! Syö turvaruokiani kuten sokerittomia mehukeittoja tai omenoita. Älä syö roskaruokaa tai herkkuja, sillä ne ovat varma tie lihomiseen!

Pro-ana antaa sinulle kaiken mitä tarvitset: laihuuden, kauneuden ja menestyksen! Mikään ei saa erottaa teitä ja jos joku yrittää erottaa sinut pro-anasta, parhaasta ystävästäsi, hoida hänet pois tieltäsi.
Pro-ana on ainoa joka rakastaa sinua niinkuin pitää! Kukaan muu ei tahdo sinun parastasi kuin pro-ana, joka auttaa sinua saavuttamaan sinua sen mitä ikinä tahdotkin! Sinusta tulee pieni, kaunis ja laiha, jos vain tottelet mitä pro-ana sanoo. Usein se kuiskii sinulle ettet saa syödä vaikka vatsasi huutaisi nälästä. Sinun täytyy uskoa sitä ja olla uskollinen parhaalle ystävällesi Pro-analle. Jos et tottele pro-anaa tai laihdutus-ohjeita sinun tulee rangaista itseäsi esim. oksentamalla ruoat, kuluttamalla kalorit liikunnalla, olemalla syömättä seuraavan päivän, juomalla vettä ruoan sijaan.

Vain ottamalla pro-anan parhaaksi ystäväksesi laihdut ja pääsest tavoitteiseesi varmemmin ja nopeammin kuin huomaatkaan!

Anailun seitsemän vaihdetta

Jokainen meistä on lapsena joutunut opettelemaan syömään. Jokainen siis tietää, että syömisen opettelu on vaatinut harjoittelemista. Jokainen meistä siis voi oppia pois syömisestä vaiheittain! Se on vaikeaa, joillekin enemmän ja joillekin vähemmän, mutta kaikille se on mahdollista. Täytyy vain tehdä tietoinen valinta ja päätös vähentää syömistä, karsia turhat ruoat pois, valita tietyt turvaruoat ja alkaa toimimaan niiden mukaan.
Alle listasin vaiheet, joiden avulla pääset kätevästi syömisten vähentämiseen.

Vaiheet:

1. Listaa itsellesi kielletyt ja sallitut ruoat-listat
Älä anna itsesi syödä kiellettyjä ruokia. Vain sallitut eli turvaruoat ovat sallittuja ruokia syötäväksi. Jos kuitenkin menet sortumaan kiellettyihin ruokiin, sinun tulee tuntea ahdistusta ja rangaista itseäsi esim. oksentamalla.
2. Kehitä syömisrituaaleja esim. syöt aina samoilla ruokailuvälineillä, tietyn kokoiselta lautaselta, paloittelet ruoan pieniin osiin, syöt tietyssä järjestyksessä ruoat, syöt seisaaltaan, syöt tiettyinä kellonaikoina, syöt tiettyjä ruokia eri aterioilla
3. Alat karsimaan sallitut listasta turvaruokia
4. Opettele syömään pienempiä määriä ruokaa ja harvemmin, vain niin opit sietämään nälkää. Aluksi nälkä voi yllättää voimakkuudellaan, mutta ikuisuutta nälkä-tunne ei kestä vaan se menee ohi yleensä 0-6 tunnissa. Nälkä-tunteeseen turtuu eikä keho enää houkuttele sinua syömään vaan pystyt olemaan helposti syömättä
5. Kun olet opetellut tähän mennessä neljä edellä listattua tapaa ja pystyt pitämään pääsi ja pysymään vahvana vaikka edessäsi olisi lempiruokaasi tai herkkujasi. Olet valmis 5-vaiheeseen, joka on vähentää sallittujen ruokien määrä alle kymmeneen.
6. Loppujen lopuksi olet oppinut sietämään nälkä-tunnetta etkä edes tunne sitä. Mitä vähemmän syöt ja harvemmin sitä vähemmän mielesi tekee ruokaa. Jokainen meistä tietää, että nälkä kasvaa syödessä. Homma toimii myös toiseen suuntaan eli jos et syö, ei myöskään mielesi tee syödä. Opit koko ajan, mitä enemmän vältät syömistä, olemaan ilman ruokaa ja pärjäät hyvin vähillä kalorimäärillä. Paastoaminen kannattaa.
7. Kun olet päässyt tähän vaiheeseen, yritä olla mahdollisimman monta päivää paastossa eli et syö mitään. Juo vain nesteitä. Ei koske mehukeittoja tms. sillä ne luokitellaan ruoaksi. Haasta itsesi paastoamaan niin pitkään kuin pystyt! Lopulta onnistut, jos noudatat ohjeita etkä huijaa itseäsi, syöt vähän ja harvoin, pysyt vahvana ja opettelet rakastamaan tyhjän vatsan tunnetta

.
Muista ettei ihmistä ole luotu syömään! Ruoka on pahaa, se on turhaa. Ruoka saa meidät vain lihomaan. Ruoka on ihmiselle vain ajanvietettä ja ihminen syö tylsyyteen. Ihminen tulee toimeen ilman ruokaa. Ruoka on yliarvostettua! Syömättömyys saa ihmisen vahvemmaksi, kauniimmaksi, laihemmaksi, fiksummaksi ja kaikin puolin paremmaksi ihmiseksi!

En välil ymmärrä itteeni

Oon ihan maassa. Mun pitäs liikkuu ja kuluttaa juuri nyt niitä helvetin kaloroita, mutta mitä mä teen. Istun koneella ja katon telkkaria. Oon lisäks syönyt tänään palan porkkana kakkua ja kuusi, ajattelle KUUSI joulutorttua saatana. Vittu ku oon heikko rasvakasa. Mua ahistaa nyt istuakkin, sillä maha tuntuu niin järjettömän isolta.

Ja oon viel kaiken tän lisäks kateellinen mun PARHAALLE kaverille, sillä se on saanut laihdutettua viikossa KAKSI KILOA SAATANA! Vittu se on viiden kilon päästä yhtä laiha kuin minä. Ei helvetti. Vittu tekis mieli ostaa sille hirveesti mässyy ihan vaan siks et se lihois, mut en mä semmost voi tehdä. En mä nyt niin ilkee sille haluu olla....

Oon pettynyt itseeni

Eli tänään aamulla painoin 42,8, enkä todellakaan tiedä moneenko vuoteen olen painanut näin vähän.
Vaikka puntari ei koskaan valehtele, en peilistä katsottuna näytä yhtään laihemmalta. Varmaan tänä iltanakin painan jotain 45 kiloa, sillä pikkuveljel on tänään synttärit ja tietenkin mä oon niiin heikko paska, että sorrun syömään jotain karkkeja ja maistamaan KAHTA eri kakkutaikinaa, ja en edes ihan vähää maistanu.

Haluisin vaa jousta vessaan ja oksentaa, mutta kun kokoajan on porukkaa yläkerrassa, ni en voi tehdä sitä. Mua vituttaa niin paljon ettei mitään rajaa. Kohta mä ihan oikeesti näytän tolta:

                                                    Hyi oksettaa jo pelkkä kattominenkin!

Kysymys kuuluu

Oletko koskaan ajatellut, miten paljon lihot syntymästäsi. Jos olemme pieninä pärjänneet niin pienellä painolla, miksemme siis nytkin? No tottakkai me kasvamme ja luumme vahvistuvat, mutta lihomme yli 10 kertaiselksi siitä mitä joskus olimme. Ja kaikki tämä on ruuan syytä. Ihmistä ei ole luotu syömään, ruoka on heikoille, ja ME EMME OLE heikkoja!

Meitä ei ole luotu syömään ja pilaamaan elämäämme ylipainoisuudella.

Jos läheisesi yrittävä saada sinua syömään, kieltäydy. He eivät ole oikeita ystäviä jos yrittävät lihottaa sinua. Ana on ystäväsi nyt ja aina, hän ei jätä sinua koskaan ja hän auttaa sinua kohti täydellistä elämää.

Jos syöt, lihot 500 kiloiseksi ihrapalloksi. Jos et syö, saavutat täydellisen kehon ja elämän. Kysymys kuulukin, kumman valitset?

Jeah, 43,0 kg !

Eli moi vaan taas.

Tänään aamulla menin siis puntarille ja näin numerot, joista olen jo pitkään haaveillut. 43,0 !
Jippii! Mut must tuntuu, et tänään lihon kyl... Mut nyt onkin sitten tavoitteena 42,0.

Mutta tässä on nyt tämän paivän ruoka:
2 leipää (yht. 146 kcl)
2 dl mehua (88 kcl)
Proteini patukka (130 kcl)
Taco (noin 200 kcl)

Yht. 564 kcl
Ihan jäkyttävästi on tullu syötyä ja kello tulee vasta puol kaksi. Eli tästä eteenpäin onkin sitten enää tänään nautittava vettä, vaikka toisaalta paras vaihtoehto olisi paastota loppu päivä

Miten minä nyt olen tässä...

Eli moi vaan taas kaikille.

Ennenkuin alan hirveesti minkäänlaisia muita postauksia kirjottamaan, haluaisin kertoa tarinani siitä, miten olen vajonnut näin alas ja miksi näin ylipäätänsä tapahtui...

Eli nelos luokalla mua kiusattiin koulussa. Se ei ollut mitään hirveän vakavaa, mutta itsetunto huononi huomaamattani hyvinkin alas. Ja kyllä sitä kerran sairaalaankin oltiin menossa lievän aivotärähdyksen takia... No kiusaaminen loppui sitten tuon aivotärähsys jutun jälkeen ja luulin silloin, että voisin niin sanotusti topua kokonaan kiusaamisesta.

Kutosen keväällä sain lievän masennuksen ensimmäisen kerran. En oikein vieläkään tiedä miksi masennuin, mutta ehkä se onkin yksi elämän lukemattomista kysymyksistä, johon ei koskaan tule saamaan vastausta.

Kesä loma alkoi ja hymyilin kaikille, jotta kukaan ei huomaisi pahaa oloani. Yritin nauttia kesästä, mutta se ei kauhean hyvin onnistunut, sillä olin koko ajan salaa surullinen. Välillä mietin, kuinka helppoa olisi hypätä mökin laiturilta veteen ja hukkua... En kuitenkaan tehnyt sitä.

Kun kesä oli lopussa, mulle tuli hirvittävät ulkonäköpaineet, niinkuin varmaan kaikille tytöille, tai miksei pojillekkin, jotka ovat siirtymässä seiskalla. Ulkonäköpaineiiten lisäksi olin epävarma painostani, vaikka se olikin normaali. Minua nimittäin nelosella sanottiin läskiksi, enkä tiedä tarkoittivatko he sitä. Päätin aloittaa laihdutuksen.

Sain nopeasti painoa putoamaan. Yhdessä kuukaudessa yli viisi kiloa, tavoitteeni oli 45,0 kg, mutta päästyäni siihen halusin jatkaa. Listasin kiellettyjä ja sallittuja ruokia, liikuin vähintään 2 tuntia päivässä, söin vain vähän ruokaa (vaikka onhan niitä repsahduksia välillä toki tullutkin) netissä olin koko ajan pro ana sivuilla, kun katsoin itseäni peilistä näytin läskiltä.

Kaverini suositteli minulle jossakin vaiheessa jättämään ilmoituksen nettikamuun. Pian sainkin paljon viestejä mukavilta pojilta kikkiin, mutta yksi niinstä pojista oli vaan ihan helvetin täydellinen. Juttelin hänen kanssaan kaikesta maan ja taivaan väliltä, hän ymmärsi ja kuunteli. Kesälomallakin oli tarkoitus, että minä lähtisim tämäm kyseisen pojan luokse pariksi päiväksi.

Unohdin laihdutuksen ja vihdoin minusta tuntui, että joku välittäisi, mutta olin väärässä. Tämä poika poisti kikkinsä (siis aina tuli tämmönen teksti: X phone has been of/ disconnetctit. We send your message ja plaa plaa) ja luulin, etten enää koskaan voisi jutella hänelle.

Lähetin kikissä monen monta viestiä siitä miten välitin hänestä ja plaa plaa. Mun olo oli ihan hirveä ja musta tuntui, että en olisi tälle pojalle tarpeeksi hyvä.  Jatkoin siis laihdutustani... Itkin joka ilta itseni uneen kuunnellen erillaisia angsti biisejä. Koitin myös ekan kerran viiltelyä ja mua  hävettää ne jäljet, sillä ne saa mut näyttämään entistä heikommalta.

Huomaamattani olin pian jälleen masentunut. Tilanteeni oli pahempi kuin koskaan Kirjoitin itsemurha kirjeen ja olin jopa valmis hyppäämään sillallta kohti kuolemaa. Laihduin, laihduin ja laihduin. Jo valmiiksi huolestuneet kaverit huolestuivat entistä enemmän, mutta yritin vakuutta, että kaikki on ihan hyvin. Paskanmarjat, tiiän itekki ettei oo. Mikään ei oo hyvin.

Mutta tänään tuo poika lähetti mulle taas viestiä. Oon sille ihan helvetin vihanen, mutta samalla myös hämmentynyt ja ehkä jopa ihan pikkiriikkisen iloinen. Pää on suoraan sanottuna typötyhjä. En tiedä miten mun pitäs oikein suhtautuu....

Mutta sen minä tiiän, etten koskaan tule lopettamaan laihdutusta, sillä minulle anoreksia on elämän tapa, ei sairaus.

 

^^ kuuntele tätä kun luet

 

moi vaan kaikille

Moi.

Kerron nyt suoraan, että tän blogin tekstit ei ehkä välttämättä sovi kaikille...

Olen siis 13 vuotias tyttö jostain päin suomea, joka sairastaa anoreksiaa, ehkä buliumiaakin, masennusta ja mulla saattaa olla lievää ahdistuneisuuttakin. Nämä kaikki yhdistettynä muutenkin paskaan elämään = harvinaisen huono lopputulos. Jos mietit, että miksi helvetissä kirjoitan tätä blogia, niin kirjoitan tätä niinkuin päiväkirjaa. Kirjoitan tunteeni sanoiksi ja laitan sanani sanat tekstinä tänne.  Tulen myön kirjoittaan erillaisia pro ana vinkkejä, laittamaan thinspiration kuvia ja miten kertomaan edistyn laihdutuksessa. . Suoraan sanottuna terveet ihmiset, älkää missään nimessä lukeko, sillä lukeminen on omalla vastuulla ja en vastaa siitä, jos sinäkin sairastut syömishäiriöön...